A Coward Dies a Thousand Deaths, a Brave Man Dies But Once. - Medgar Evers

Oheiset kirjoitukset käsittelevät enimmäkseen monikulttuuria, maahanmuuttoa ja islamia - usein mediakriittisesti. Kyseessä on kokoelma verkkolehti Uuden Suomen Puheenvuoro-blogipalvelussa aiemmin julkaistuista blogikirjoituksista.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Israel. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Israel. Näytä kaikki tekstit

torstai 27. lokakuuta 2011

Katselisiko Venäjä rakettitulta Karjalaan?

7.1.2009 11:00
Isäni on syntynyt Suomen Karjalassa. Siis sillä alueella, joka valloitussodan jälkeen liitettiin nykyiseen Venäjään. Muslimin logiikalla minun kannattaisi vuokrata jostain rajan pinnasta verstas ja ruveta rakentamaan raketteja ja ampumaan niitä rajantakaisiin venäläiskaupunkeihin. Mutta minä voin antaa periksi, vaikka isieni maat onkin viety vääryydellä. Tämä on minun ja muslimin ero.
Mitä mahtaisi veli venäläinen tuumata, jos rajantakaisiin kyliin lentelisi rakettejani kuolemaa ja pelkoa kylväen, ja samaan aikaan Matti Vanhanen vain kyyristelisi tuttuun tapaansa käsiään levitellen ja Alexander Stubb vääntäisi jossain taustalla hymyä naamalleen ja lupailisi tyhjiä. Montako päivää, viikkoa, kuukautta tai vuotta Venäjä ymmärtäväisesti katselisi ja kuuntelisi rakettihyökkäysteni seurauksia? Mitä arvelette?
Kun palestiinalainen muslimi räjäyttää pommin israelilaisia lapsia täynnä olevassa jäätelöbaarissa tai koulubussissa, ei kukaan marssi nyrkit pystyssä EUn kaduilla. Kukaan ei vaadi EU:n avun lopettamista palestiinalaisille muslimeille, tai heidän edustustojensa sulkemista Euroopassa. Sanomalehdissä asia kuitataan korkeintaan pikku-uutisena, koska Israel on lopulta aina itse syyllinen, sillä se miehittää sitä sun tätä ja blah blah blah.
Voisiko Nicolas Sarkozy sanoa palestiinan muslimeille, että teidän rettelöintinne ja terrorinne on aiheuttanut kaiken tämän kurjuuden? Voisiko EU:n iso pikkumies tuumata, että pitäkää tunkkinne, älkääkä huutako enää EU:ta apuun? Ei voisi, sillä seuraavana yönä Ranskassa palaisi 15 000 autoa ja maa olisi taas sisällissodan partaalla. Lisäksi huomattavan osan ranskalaisesta ja muusta eurooppalaisesta omaisuudesta omistavat öljyrikkaat arabimuslimit voisivat halutessaan kaataa koko EU:n talouden.
Muslimi on lojaali toiselle muslimille. Esimerkiksi suomalaiselle muslimille tuikituntematon palestiinalainen muslimi on läheisempi kuin suomalainen kristitty työtoveri tai ateisti naapuri. Sitä kutsutaan "ummaksi". Kysykää vaikka Jaakko Hämeen-Anttilalta. Siksi muslimille ei kettuilla.
Ja siksi EUn pitää esittää solidaarista, kaataa palestiinan terroristipäälliköiden pohjattomiin kirstuihin rahaa, ja samalla vaatia USAlta ja YK:lta "toimenpiteitä". Tätä ei kuitenkaan saa sanoa kiristykseksi, sillä EU ei halua näyttäytyä julkisesti siellä missä oikeasti on: muslimien tossun alla. On vain siedettävä kaikessa hiljaisuudessa hyökkäyksiä Israelin lähetystöjä ja kansalaisia vastaan. On hyväksyttävä se tosiasia, että juutalaisvainot ovat Eurooppaan suuntautuvan islamilaisen siirtolaisuuden vuoksi nousseet jo lähes 1930-luvun tasolle, ja että juutalaiset muuttavat jo tuhatpäisinä laumoina evakkoon Euroopasta. Muun muassa Israeliin. Ja vievät omaisuutensa, älynsä ja yrityksensä mukanaan. Tilalle saamme onneksi mahtavaa arabialaista kulttuuria ja teehuoneita. Kysykää vaikka Jaakko Hämeen-Anttilalta.
Onneksi rauha saapuu sitten kun me kaikki olemme löytäneet Allahin armon. Siihen menee Euroopassa korkeintaan sata vuotta. Nykyvauhdilla.

Milloin marssitaan Sudanin rauhan puolesta?

10.1.2009 12:23 
Sudan on Afrikan märkivä avohaava. Se ei kuitenkaan kiinnosta mediaa tai vasemmistolaisia kansalaisjärjestöjä. Muutamassa vuodessa Darfurin kansanmurhassa on tapettu puolisen miljoonaa, ja yli kaksi miljoonaa alkuperäisväestöön kuuluvaa animistia ja kristittyä on ajettu kodeistaan. Tänäkin päivänä läntisen Sudanin alueella tapetaan melkoisella varmuudella moninkertainen määrä siviilejä Gazaan verrattuna. Darfurissa väärää uskontoa tunnustavat siviilit ovat modernisti aseistetun Sudanin hallituksen sotaväen tuhoiskujen pääkohde.
Miksi Sudan ei kiinnosta? Miksi Darfurissa ei hengaile surusilmäisiä hippityttöjä kameroineen keräämässä aineksia graduunsa ja raportoimassa hallituksen väärinkäytöksistä? Miksi Darfur huutaa kuuroille korville? Miksi sen huuto kuullaan vain USAssa, ja sielläkin YK:n sordiinon läpi? Miksi?
Koska Kiina aseistaa kansanmurhan tilannutta Sudanin islamistihallitusta. Kiina poraa öljyä Sudanin alueelta, ja vastalahjaksi aseistaa maan hallitusta ja sen tukemia janjaweed-joukkoja moderneilla aseilla: helikopterista on turvallista tulittaa aavikolla sijaitsevaa pakolaisleiriä. Kiinalla ei ole minkäänlaisia moraalisia ongelmia tukea despootteja, diktaattoreja tai islamisteja, kunhan arvokasta raaka-ainetta tulee paluupostissa. Ja koska Kiina on nopeimmin kasvava markkina-alue maailmassa, pitää itsensä mielellään arvojohtajana näkevä Tarja Halonenkin suunsa supussa. Halos-Tarja ei halua ryssiä Suomen kännykkäkauppaa Kiinaan.
Joitakin vuosia sitten Tarjan entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja piipahti veronmaksajien kustantamalla yksityiskoneella Sudanissa, mutta raportit vallanpitäjien kanssa vietetyn juttutuokion hedelmistä taisivat unohtua ulkoministeriön mappeihin. Ainakaan minä en kuullut, että Erkki olisi vaatinut välitöntä tulitaukoa, tai Darfurin väestön kansanmurhan lopettamista. Rintapielessään peace-renikkaa kantava Eki ei tietääkseni myöskään ehdottanut islamilaisen orjakaupan tukahduttamista tai Darfurin naisten järjestelmällisten joukkoraiskausten lopettamista. Ehkä Erkki ajatteli kuten muutkin EU-johtajat, että jos loukkaan nyt isäntiäni, he käskevät uskonveljiensä polttaa Ranskassa 15 000 autoa, tappaa Tanskassa kaikki ne israelin kansalaiset jotka uskaltavat avata suunsa ruokakaupassa tai - pahimmassa tapauksessa - räjäyttää pommin Helsingin metrossa. Eihän sitä tiedä mitä näiden Euroopassa asuvat kaverit saarnaavat wahhabilaisella saudirahalla bygatuissa moskeijoissaan. Niitä kun on jo Pasilassa, Oulussa ja niin edelleen. Parasta vaan kehua tätä teetä ja näitä erikoisia minttukeksejä.
Valveutuneet hippitytöt eivät parveile Darfurissa halaamassa alkuperäisväestöä, koska hallituksen tukemille joukoille kiinni jäädessään heidät raiskattaisiin ja tapettaisiin, tai raiskattaisiin ja myytäisiin sitten orjiksi, kuten muutkin kiinni jääneet animistit ja kristityt. Sudanissa voi yhä ostaa orjan torilta, vaikka sateenvarjotelineeksi eteiseen, jos siltä tuntuu.
Lehdistö Suomessa vaikenee osin samasta syystä kuin Tarja, Erkki ja tiedostavat hippitytötkin. Osin myös siksi, että Suomessa journalismi on yhä lapsenkengissä. Se on ymmärrettävää. Tutkivan journalismin historia on lyhyt tai sitä ei ole. On vain hutkivaa. Siksi on helpompaa märehtiä tutulla kaavalla vaikkapa Israelin ja USA:n pahuutta, koska toisin kuin muslimit ja Kiina, kyseiset demokraattiset sivistysvaltiot sietävät kritiikkiä, toisinajattelua, sananvapautta ja tutkivaa journalismia.
Milloin marssitaan Sudanin rauhan puolesta? Minäkin lähden mukaan siihen tempaukseen, vaikka niitä jasserhuivitettuja hippityttöjä ei täkyinä juuri näkyisikään. Toisin kuin Suomen tiedostava eliitti, en jaksa uskoa että yhden gazalaisen siviilin elämä on sata kertaa arvokkaampi kuin darfurilaisen animistin henkiriepu.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Lars Vilks Suomessa - haastattelu vuodelta 2008

10.3.2010 10:36 
Pari vuotta sitten haastattelin Ruotsin rohkeinta miestä. Kuvataiteilija Lars Vilks ei suostu alistumaan muslimien komenteluun omassa kotimaassaan. Vilksin suoraselkäisyys on ajanut Ruotsissa enemmän sananvapauden asiaa kuin mikään muu yksittäinen seikka miesmuistiin. Tässä Vilksin haastattelu, jonka aihe on aina vaan ajankohtaisempi:

Ruotsin viimeinen viikinki

Lars Vilks lienee ensimmäinen Suomessa vieraillut kuvataiteilija, josta al-Qaidan käyttämillä nettisivuilla on luvattu 100 000 dollarin tapporaha. Piirretyistä Muhammed-päisistä liikenneympyräkoirista alkanut ketjureaktio pakotti Ruotsin käymään perinpohjaisen keskustelun demokratiasta ja sananvapaudesta.
Tappouhkauksista huolimatta Vilks ei pelkää. ART Ii Biennaalin seminaarissa puhunut professori lounastaa iiläisessä ravintolassa selkä saliin päin. Työn alla on tosipohjainen ”Dogs” -musikaali viime aikojen absurdeista tapahtumista.
”Vaikka keskustelu olikin alkuun pitkälle syyttelyä, oli todella hyvä että se lopulta käytiin. Sellaista ei ollut Ruotsissa koskaan käyty. Nyt kaikki joutuivat viimeinkin ottamaan kantaa. Ihmiset olivat todella vihaisia, mutta väkivallalta säästyttiin.”
”Pitää vain toistaa toistamistaan, että tässä kyse on uskonnon ja sen symbolin kriittisestä tarkastelusta, mikä on täysin luonnollista länsimaissa. Tätä ei ole tehty loukkaamistarkoituksessa, eikä tällä ole mitään tekemistä rasismin tai Ruotsin hallituksen kanssa. Hallituksen ei pidä puuttua tähän mitenkään.”
”Pahinta mitä demokratiassa voi tehdä, on taipua ulkopuolisten vaatimusten edessä. Demokratia ei toimi niin.”
Oopperaa ja videotaidetta yhdistelevä musikaali valmistuu, vaikka osa yhteistyökumppaneista on jo peloteltu jättämään projekti.
Vilksille tarjottiin mahdollisuutta esitellä taidettaan maineikkaassa oslolaisessa nykytaiteen galleriassa, joka esiintyy mieluusti rajumman ilmaisun puolustajana.
”Tein kauniin akvarelliteoksen, jossa oli yksi pienen pieni Muhammad-koira. Se näkyi postimerkin kokoisena, niin, ettei siitä saanut kunnolla selvää edes läheltä tiiraamalla. Sain pakit galleriasta teoksen takia”.
”Sain myös kutsun erääseen ryhmänäyttelyyn Lundin lähistölle. Minun olisi pitänyt tehdä siellä vain puisia rakennelmia, mutta kutsu peruutettiin, koska järjestäjät pelkäsivät mellakoita maineeni takia”.
”Kun Muhammad-koirapiirroksista nousi kohu, minulla ei ollut poliittisen taiteilijan mainetta. Sain kovaa kritiikkiä vasemmistolaiselta taidemaailmalta, mikä ei tullut yllätyksenä. Projektini tarkoitus olikin osoittaa, ettei taidemaailma ole erityisen suvaitseva tai vapaa. Voit kyllä kritisoida mielin määrin Israelia tai Bushia, mutta jos piirrät profeetankuvan, olet välittömästi islamofoobikko”.
Teksti ja kuva: Jukka Turunen
LAATIKKO:
- Lars Vilks (s.1946 Helsingborgissa Ruotsissa)
- Kuvataiteilija, kriitikko, teoreetikko
- Bergenin taideakatemian professori (1997-2003)