A Coward Dies a Thousand Deaths, a Brave Man Dies But Once. - Medgar Evers

Oheiset kirjoitukset käsittelevät enimmäkseen monikulttuuria, maahanmuuttoa ja islamia - usein mediakriittisesti. Kyseessä on kokoelma verkkolehti Uuden Suomen Puheenvuoro-blogipalvelussa aiemmin julkaistuista blogikirjoituksista.

torstai 27. lokakuuta 2011

Pieni matkakertomus islamilaisesta Ruotsista

3.1.2010 14:53
Vuonna 1930 Ruotsissa laskettiin asuvan 15 islaminuskoista. Muutama vuosi sitten muslimeja arvioitiin olevan 100 000- 250 000. Tuoreimpien arvioiden mukaan Ruotsissa asuu jo 450 000 muslimia. Vuoden 2006 laskiaistiistaina matkustin katsomaan miltä islamilainen Ruotsi näyttää. Oheinen raportti on julkaistu aiemmin Vapaa ajattelija -lehdessä:

(Tässä linkissä sama juttu lisäkuvineen keveämpänä versiona:)

Rinkeby - Tunnelbanalla tulevaisuuteen 

Eurooppa muuttuu islamilaiseksi tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tämän Die Welt -lehdessä julkaistun väitteen takaa löytyy professori Bernard Lewis – usein maailman johtavaksi islam-asiantuntijaksi mainittu mies Princetonin yliopistosta Yhdysvalloista.
Ruotsissa ei tarvitse odottaa niinkään kauan. Kaikista suurista kaupungeista löytyy jo muslimienemmistöisiä alueita. Tukhoman Rinkebyssä yhdeksän asukasta kymmenestä on maahanmuuttajia ja heistä suurin osa on muslimeja. Pikavisiitin perusteella “spännande” Rinkeby tuo mieleen kaukaisten suurkaupunkien naapurustot, joita kansankodissa kutsuttaisiin slummeiksi.

Istun Tukholman liikennelaitoksen metrovaunussa. Matkustan sinisellä linjalla T10, Kungsträdgårdenista Hjulstaan. Paikalliset kutsuvat linjaa nimellä Orient Express. Syykin selviää. Perusruotsalaiset poistuvat vaunusta hyvissä ajoin ennen Rinkebytä. Viereiselle penkille istunut mies kaivaa muovikassistaan kellastuneen kirjan ja alkaa päntätä sen arabiankielistä tekstiä ääneen mutisten.

Rinkebyn aseman jyrkissä liukuportaissa vastaantulevat naiset ovat tiukasti huivitettuja. Torilla pyörteinen tuuli viskoo perunalastunkokoisia hiutaleita ympäriinsä. Kiireettömän oloinen miesjoukko etsii suojaa ostoskeskuksen seinänvierustoilta ja porttikongeista. Tutut kauppaketjut loistavat poissaolollaan. Elintarvikeliikeen nimi on Rinkeby Bazar. Julisteilla tapetoidulta läpikulkukäytävältä löytyy lähiökuppilan sijasta Spånga Mevlâna -moskeija. Oveen on kiinnitetty ilmoitus: AV HYGIENISKA SKÄL VAR GOD KOM INTE IN UTAN STRUMPOR

Rinkeby Gallerian kahvilassa istuu kymmenkunta pohjoisafrikkalaista miestä. Kovaääninen seurustelu peittäisi taustamusiikin, jos sellaista kuuluisi. Katutason liiketiloista leijonanosan vie naisten vaatetus ja kauneudenhoito. Tuotteet näyttävät edullisilta. Naisia ei kuitenkaan näy. Myyjät istuskelevat kassakoneiden takana kännyköitään näpelöiden.

Alakerran sekatavarabasaareissa on tarjolla intialaisia AV-tuotteita ja pienen budjetin lahjatavaroita. Kaupat muistuttavat New Yorkin latinoalueiden rihkamapuoteja, paitsi että katolisen symboliikan tilalla on islamilainen.
Hiljaisuuden rikkoo suomenkieli. Kolmikymppinen romanipariskunta on kiinnostunut prameasta seinätaulusta. Kullanvärisessä korkokuvatekstissä lukee arvatenkin Muhammedin mietteitä. Mersutakkinen perheenpää vinkkaa myyjän paikalle ja vaihtaa sujuvaan ruotsiin. Pienten kommunikaatio-ongelmien jälkeen asiakas on oikeassa. Naapuriliikkeestä löytyy puukko. Muovinen korkokuva revitään kahden myyjän voimin lasin alta roskikseen. Puiset kehykset vaihtavat omistajaa sadalla kruunulla.

Lumimyräkkä taukoaa. Ostoskeskuksen ympärillä sijaitsevien koulujen ja lastentarhojen pihoilla alkaa säpinä. Lumesta ei ole pulaa - eikä lapsista. Leikkikentät rajoittuvat joka suunnassa kerrostaloihin. Parvekkeita koristavat lautasantennit. Täältä löytyvät varmaankin kaikki maailman lautasantennimerkit. Ainoalla parvekkeella, jolla antennia ei ole, tupakoi vaalea nainen. Ikkunassa roikkuu Norjan lippu.

Huomaan, että Tukholman kaupunki ei säästele täällä seinien puhdistuskuluissa. Koko lähiöstä löytyy vain pari graffittia ja nekin vasta ääriviivoina syrjäisen alikulkukäytävän seinässä. Muualla Ruotsissa luvaton maali on tuttu näky - jopa historiallisesti arvokkaissa kaupunginosissa.

Tummat pilvet alkavat pudottaa taas lunta. Ruotsalaistädit komentavat lapset takaisin sisätiloihin. Bussipysäkkien katoksiin syntyy ruuhkaa. Lastenvaunut jäävät lumisateeseen. Ostoksilta palaavat vanhemmat romaninaiset liukastelevat piikkareissaan parkkipaikalla. Rouvat pudottavat painavat kangaspakat tyhjäkäynnillä nakuttavan dieselmersun peräkonttiin.

Metrovaunussa minua tuijottaa yksisilmäinen bokseri. Koiran omistaja kuorsaa poski lasia vasten. Muutaman pysäkin jälkeen alkaa kuulua taas ruotsia. Työväki on palaamassa aamuvuorosta. Olen palannut postikorteista tuttuun Ruotsiin.

Teksti ja kuvat: Jukka Turunen