A Coward Dies a Thousand Deaths, a Brave Man Dies But Once. - Medgar Evers

Oheiset kirjoitukset käsittelevät enimmäkseen monikulttuuria, maahanmuuttoa ja islamia - usein mediakriittisesti. Kyseessä on kokoelma verkkolehti Uuden Suomen Puheenvuoro-blogipalvelussa aiemmin julkaistuista blogikirjoituksista.

torstai 27. lokakuuta 2011

JSN kuolee hitaammin kuin kommunismi

25.11.2008 17.30
Julkisen sanan neuvosto on Suomessa viimeisin Breznevin ajan instituutio, joka vielä nauttii jonkinmoista arvostusta tietyissä piireissä. Nuo piirit ovat kovaa vauhtia kutistumassa, joten viime aikoina on herätelty keskustelua JSN:n uudesta roolista netin suhteen. Ja kukapa muu keskustelua olisi herättelemässä, ellei JSN itse.
Tähän asti JSN on esiintynyt journalistien itsesäätelyelimenä, joka valvoo isoveljen puolesta, ettei ylilyöntejä mediassa tapahdu. Isoveljeä ei tarvita, kun pikkuveljet vahtivat toisiaan. Vähän niin kuin DDR:ssä aikoinaan.
Synkkiä pilviä on alkanut kertyä taivaalle, sillä ajat ovat muuttuneet. Ihan tavalliset ihmiset voivat nykyään kertoa mielipiteitään suuremmallekin porukalle kuin kelle huuto kantaa. Enää ei tarvitse tuhertaa kannanottoja vessan seinille, kun voi avata oman blogin tai kommentoida valmiilla keskustelupalstoilla. Keskustelua on ruvennut syntymään varsinkin sellaisista aiheista, joista tähän asti on pitänyt vaieta.
Se on JSN:n mielestä ehdottoman väärin. Varsinkin nimimerkkikirjoittelun on loputtava! On palautettava sana ”asiantuntijoille”, jotka seisovat sanojensa takana. Tätä mieltä on Pekka Hyvärinen JSN:sta ja ihan omalla nimellään. Amen?
Mutta ei se lopu. Kansa on ottanut vapauden sanaan ja siirtää tarvittaessa kannanottonsa ulkomaisille servereille, jonne JSN:n jyrähdykset tuuleen eivät kanna. Valtamedia joutuu nyt kilvoittelemaan suoraan kansan kanssa siitä, kummalla on tuoreemmat näkökulmat ja tiukemmat kannanotot. Mediaeliitin kilistely ohuelle käsitykselleen sananvapaudesta ja journalismista ei enää herätä kiinnostusta.
Kepeät mullat silti JSN:lle. Ja kippis.

Lisäys (27.10. 2011): Toimin marraskuussa 2008 sanomalehti Kalevan vakituisena kulttuuriavustajana ja olin sopinut oheisen tekstin julkaisusta kolumnina Kalevan kulttuuritoimituksen vastaavan toimittajan kanssa otsikolla "JSN on kriisissä". Tekstini oli hyväksytty ja julkaisun piti olla selvä juttu. Sovittua julkaisupäivää edeltävänä päivänä päätoimittaja Risto Uimonen kuitenkin puuttui yllättäen asiaan ja esti kolumnin julkaisun. Kulttuuripuolen vastaavan toimittajan mukaan päätoimittaja oli ollut sitä mieltä, että "(teksti) kuului enemmän lukijasivulle kuin toimitukselliselle palstalle". Sensuurista sisuuntuneena avasin blogin Uudessa Suomessa. Tämä teksti oli Turusen pyssyn ensimmäinen blogikirjoitus.